Viimeaikoina tuntemukset ovat olleet hyvin ristiriitaisia. Olen aina pitänyt ihmisten seurasta ja ilman mahtavia ystäviäni elämäni olisi sanoinkuvailemattoman tyhjä. Miksi sitten haluan aina lähteä pois vanhasta tutusta ja päätyä täysin uusiin kuvioihin? Täydellistä vastausta omaan kysymykseeni en osaa esittää. En tiedä mitä etsin. Yksi parhaita asioita elämässä ovat ystävät. Ilman teitä olisin jäänyt paljosta paitsi ja nukkunut yöni huonommin...tai joskus ehkä paremmin ;)
Kolme ja puoli vuotta sitten, elämääni astui mukaan pieni joukko luotettavia ja uskomattoman hyviä tyyppejä, joiden kanssa olen saanut viettää ihailtavan monta tee-, lettu-, juoma- ja opiskeluhetkeä. Ilman teitä en olisi yhtä lähellä valmistumista kuin mitä tällä hetkellä olen! Ja niitä muistoja teidän kanssa, joita tequila ei ole mielestäni pyyhkinyt, ei voisi mikään korvata <3
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä kiireisemmäksi elämä tuntuu muuttuvan. Ystävänpäivä minun maailmassani on joka päivä. Toivon, että ystävälle annettua huomiota, tukea tai mitä tahansa arvostettaisiin päivästä riippumatta. Vaikka olisin miten kaukana teistä ystävät rakkaat, niin yhteiset muistomme ovat aina yhtä lähellä meitä molempia.
Nickelback kiteyttää ajatukseni näin:
-Sofia