Mielikuvituskateus

Jokainen päivä olen päivän vanhempi kuin edellisenä päivänä. Jos saisin valita jonkun iän, missä pitäisi elää koko elämä, haluaisin olla 5-vuotias. Elämä olisi yhtä lomaa, ilman vastuuta juuri mistään ja mielikuvitus suunnattoman laaja. Tekemistä keksisi kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta.

Onhan siinä toki haittapuolensa. Tuossa iässä ei ehkä ole vielä oppinut, että teetä ei kannata juoda pillillä, eikä kieltä laittaa pakkasella tiekylttiin, vaikka naapurin pojat kuinka yllyttäisivät. Kaikkea voi haluta, mutta kaikkea ei voi saada.(Tämä ei tunnu kyllä koskaan muuttuvan.) Olisi täysin toisten ihmisten armoilla, valintoja ei voisi tehdä kuten aikuiset, eikä kukaan tulisi kysymään, mitä haluaisin syödä, koska luultavasti vastaus olisi pelkkää karkkia, keksiä, ja jäätelöä. Olisi parempi olla kysymättä, mikäli raivonpuuskilta haluttaisiin välttyä. Huijaamista!

Mutta mielikuvituksen minä haluaisin. Tai jonkun pillerin, jonka vain pistelisin suuhuni ja yks kaks maailma avautuisi edessäni aivan toisenlaisena. Mielikuvituspilleri!

Kynsin hampain aion pitää kiinni siitä 5-vuotiaasta, joka minun pääni sisällä vielä haahuilee. Onneksi haahuilee. Olisi tylsistyttävää painella menemään täällä kuin aikuinen, ilman  pitkää katsetta taivaalle, puihin tai mihinkään tavanomaiseen, missä saattaa kuitenkin olla vaikka mitä jännittävää!

-Sohvi